Ulosotto
Tehtävien siirroissa noudatettaisiin valtion virkamieslainsäädäntöä. Organisaatiouudistuksessa olisi kysymys valtion toimintojen uudelleen järjestelystä, johon sovellettaisiin virkamieslain 5 a—5 c (1548/2011) pykäliä. Pääsääntönä olisi, että virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyisivät tehtäviensä mukana uuteen organisaatioon. Vakinaiset virkamiehet siirtyisivät vakinaisina virkamiehinä ja määräaikaiset virkamiehet määräaikaisina virkamiehinä, jos määräaikaisen virkasuhteen kesto ulottuu lain voimaantulon jälkeiseen aikaan. Lokakuussa 2017 ulosottolaitoksessa oli vakinaisia virkamiehiä 959. Määräaikaisia virkamiehiä oli 405, joista 201:llä oli vakinainen taustavirka ulosottolaitoksessa ja 204:lla ei ollut vakinaista taustavirkaa ulosottolaitoksessa.
Valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettäviä, erityisosaamista vaativia täytäntöönpanotoimia voitaisiin keskittää tietyille ulosottomiehille, jotka toimisivat silloin vain niiltä osin vastaavina ulosottomiehinä. Säännöksen tarkoitus olisi mahdollistaa täytäntöönpanotehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen niin, ettei kaikkia ulosottomiehiä tarvitsisi kouluttaa erityisosaamista vaativiin asioihin. Lakiin otettaisiin nimenomainen säännös, jonka mukaan keskitettäessä täytäntöönpanoa toimintayksiköihin tai muutoin tietyille ulosottomiehille, on huolehdittava siitä, että vastaajan asiointi- ja vaikutusmahdollisuudet tulevat asianmukaisesti turvatuiksi.
Esityksessä on kysymys organisaatiouudistuksesta, jolla olisi vaikutuksia ensi sijassa ulosottolaitoksen sisällä.
Valtakunnallinen erikoisperintä toimii kuudella erikoisperintäalueella, jotka ovat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Sisä-Suomen, Itä-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen erikoisperintäalueet. Erikoisperintähenkilöstön vahvuus on 7 kihlakunnanvoutia ja 45 kihlakunnanulosottomiestä. Kihlakunnanulosottomiehistä 10 toimii ylitarkastajan nimikkeellä. Toimistopalveluissa erikoisperintä tukeutuu erikoisperintäalueen keskuspaikkana toimivan ulosottoviraston resursseihin.
Valtakunnanvoudinvirasto on ulosoton keskushallintoviranomainen. Esityksessä ehdotetaan Valtakunnanvoudinvirastosta annetun lain kumoamista. Osana Ulosottolaitosta sen keskushallinto hoitaisi jatkossa keskushallintoviraston tehtäviä, mutta kokonaisuutena Ulosottolaitos olisi lainkäyttöviranomainen. Sen johtosuhteet vastaisivat lähtökohdiltaan nykyistä yksittäistä ulosottovirastoa. Ulosottovirastoa vastaavasti se olisi myös päällikkövirasto. Tällöin olisi johtamisen vaikuttavuuden kannalta perusteltua, että ulosottomenettelyyn liittyvien käytäntöjen yhdenmukaisuutta Ulosottolaitoksessa valvoisi päällikkövirkamiehenä ulosottomies. Hänen toimivaltansa ei poikkeaisi siitä valvontatoimivallasta, mikä on tällä hetkellä ulosottoviraston päälliköllä. Siihen ei kuuluisi puuttumista yksittäiseen asiaan liittyviin oikeus- ja näyttökysymyksiin eikä itsenäisen ja riippumattoman lainkäyttäjän ratkaisutoimintaan. Oikeus- ja näyttökysymyksissä lainkäytön yhtenäisyyttä ohjaavat muutoksenhaun kautta tuomioistuimet, viime kädessä korkein oikeus ennakkoratkaisuillaan (LaVL 9/1998 vp s. 6). Voidaan todeta, että tuomioistuimissa päällikkötuomarin tehtäväksi on asetettu valvoa oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta tuomioistuimen ratkaisuissa. Säännös tästä sisältyy tuomioistuinlain (673/2016) 8 luvun 2 §:n 1 momenttiin. Saman luvun 6 §:n nojalla osaston johtajalla on vastaava valvontavelvollisuus osastonsa ratkaisuissa.
Esityksen tavoitteena on myös vähentää toiminnan haavoittuvuutta henkilöstövoimavarojen pienentyessä.
Tehokkuuteen ei ulosotossa kuitenkaan pyritä keinolla millä hyvänsä, vaan vastapainona täytäntöönpanossa tulee huomioida myös tarkoituksenmukaisuus-, suhteellisuus- ja kohtuullisuusperiaatteet. Suhteellisuusperiaate tarkoittaa sitä, että täytäntöönpanolla ei saa aiheuttaa vastaajalle tai sivulliselle suurempaa haittaa kuin täytäntöönpanon tarkoitus vaatii. Lisäksi täytäntöönpanotoimen tulee olla oikeasuhtainen, mitä ilmentää myös turhan ulosmittauksen kielto. Ulosmittauksen kohtuullisuus ilmenee useissa ulosottokaaren säännöksissä: ulosmittauskiellot, erottamisetu, ulosmittausjärjestys, suojaosuudet ja palkan ulosmittauksen helpotukset, joita ovat muun muassa vapaakuukaudet ja heikentyneen maksukyvyn huomioiminen.